Aamupostissa 14.3. julkaistu yhteiskirjoitukseni kansanedustaja Tiina Elon kanssa.

Hyvinvointialueilla tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan asukkaiden hyvinvointiin. Nämä päätökset tulisi tehdä avoimesti, harkiten ja laajasti eri näkökulmia kuullen. Yksi lupaava keino tähän on puntaroiva päätöksenteko, jossa eri taustoista tulevat asukkaat tuovat esiin ja kuuntelevat argumentteja sekä keskustelevat niistä tasa-arvoisesti. 

Sitran tukemat kansalaispaneelit ovat jo osoittaneet, että satunnaisesti valitut asukkaat voivat tuottaa arvokkaita näkemyksiä monimutkaisiin kysymyksiin. Nyt olisi aika ottaa tämä malli pysyvään käyttöön Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella.

Tätä ajatusta on jo testattu käytännössä. Hyvinvointialueella on pilotoitu kansalaispaneeleja muun muassa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa sekä digipalveluissa. Näissä paneeleissa osallistujat saivat puolueetonta taustatietoa, keskustelivat asiantuntijoiden kanssa ja muodostivat yhteisiä näkemyksiä. Kokemukset ovat olleet myönteisiä, ja paneelit ovat osoittaneet, että asukkaat voivat tuottaa päätöksenteon tueksi syvällisesti harkittuja ratkaisuja.

Mallia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi palveluverkon suunnittelussa, hoitoon pääsyn parantamisessa tai vanhuspalveluiden kehittämisessä. Erityisesti perhekeskukset ansaitsisivat laajemman roolin eri palvelujen kokoajina ja koordinoijina, jotta perheiden ei tarvitsisi etsiä apua useasta eri paikasta. Puntaroiva päätöksenteko voisi auttaa kehittämään perhekeskusten toimintaa vastaamaan paremmin asukkaiden tarpeita.

On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluita on kyettävä tuottamaan tehokkaammin. Se tarkoittaa sujuvampia palveluketjuja ja palveluiden järjestämistä oikea-aikaisemmin. Ennaltaehkäisy vähentää kalliimpien korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Puntaroiva päätöksenteko voi auttaa tunnistamaan, missä rajalliset resurssit voisi kohdentaa tehokkaimmin.

Demokratia ei ole vain äänestämistä vaaleissa – se on jatkuvaa vuoropuhelua asukkaiden, viranhaltijoiden ja päättäjien välillä. Kansalaispaneelit tarjoavat konkreettisen tavan vahvistaa tätä vuorovaikutusta. Nyt tarvitaan rohkeutta ottaa käyttöön uusia osallistamisen muotoja, jotta voidaan varmistaa asukkaiden äänen kuuluminen päätöksenteossa. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue voi olla tässä esimerkkinä myös muille hyvinvointialueille.