Aamupostissa 15.1.2025 julkaistu mielipidekirjoitukseni.

Sitra julkaisi joulukuussa turvallisuusympäristön murrokseen liittyvän katsauksen, jossa pohdittiin turvallisuuteen vaikuttavia kehityskulkuja. Sitra nostaa raportissa esille yhteiskunnallisen liiman rakoilun ja taloudellisen valtapolitiikan nousun, johon liittyy kapea käsitys valtion roolista. Nykyinen tehokkuutta painottava talousajattelu unohtaa, että kuntien ja julkisen sektorin tulisi olla luovuuden ja uudistumisen moottoreita. Luovuus joustaa ja kestää kriisien keskellä. 

Kokoomuslaisen paikallispoliitikon ehdotus (AP 3.1.), että vain yrittäjätaustaiset henkilöt voisivat toimia päätöksentekijöinä, kaventaa demokratian toteutumista. Ajatus siitä, että kuntia tulisi johtaa kuin yrityksiä, on harhaanjohtava. Yritysten tavoitteena on voiton maksimointi, usein omistajiensa hyödyksi.

Kunnat ovat keskeisiä toimijoita turvallisuuden ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Kunnan tehtävä ei ole tuottaa voittoa, vaan edistää asukkaidensa hyvinvointia kestävän kehityksen mukaisesti ja edistää näin arjen turvallisuutta.  

Vallanpitäjien pitäisi vahvistaa luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin, ei heikentää sitä jakamalla kansaa mielivaltaisesti määritellyin perustein. Jo nyt vain 25 % suomalaisista kokee kuntien päätöksenteon oikeudenmukaiseksi ja tasa-arvoiseksi (Kuntalaistutkimus 2024). Demokratian perusta on kaikille avoin osallistuminen yhteisten asioiden edistämiseen, ei osallistujajoukon rajaaminen.

Kuntien ja päättäjien tulee toimia tulevaisuuden rakentajina luoden kuvaa paremmasta huomisesta. Investoinnit vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja yhteisöllisyyteen ovat viesti siitä, että pitkäjänteisellä työllä voimme yhdessä luoda kestävämmän ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden. Tulevaisuuden hyvinvointi ja yhteiskunnallinen luottamus vaativat tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Nyt on aika rakentaa yhteistä tulevaisuutta, jossa toivo ja yhteistyö ovat keskiössä.